Terveys on ollut ty\u00f6maani jo yli 20 vuotta. Ei sairaus, vaan terveys.<\/p>\n\n\n\n
L\u00f6ysin yhden lopputy\u00f6ni 2000-luvun alkupuolelta. Siin\u00e4 olin k\u00e4sitellyt mm. terveyteen liittyvi\u00e4 rooleja. Sit\u00e4 miten meid\u00e4n asennoitumisemme terveyteen ja sairauteen muuttuu n\u00e4iden roolien omaksumisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u201dTerveyteen liittyv\u00e4t roolit\u201d<\/p>\n\n\n\n
Kun pyrit\u00e4\u00e4n parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, on oltava tietoinen eri rooleista, jotka liittyv\u00e4t kulloiseenkin terveydentilaan. Terveyteen liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja toiminnan tavoitteet ovat erilaiset sen mukaan, olemmeko terveit\u00e4, sairaita, toipumassa vai kuolemaisillamme.<\/p>\n\n\n\n
1. Terveen rooli<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jos olemme terveit\u00e4, olemme siit\u00e4 tietoisia. Olemme proaktiivisia ja vastuussa niist\u00e4 2. Sairaan rooli ja sairausk\u00e4ytt\u00e4ytyminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kun olemme kriisitilanteessa, omaksumme ehk\u00e4 passiivisemman roolin ja luotamme 3. Potilaan rooli<\/strong><\/p>\n\n\n\n Potilas on oireistaan huolestunut henkil\u00f6, ja ihmisest\u00e4 tulee potilas vasta sitten, kun h\u00e4n on muuttanut tuntemuksensa h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n huolestuttaviksi oireiksi. Tuntemus tai tunne on subjektiivinen, kokijalle oma. Ihmisen terveysuskomukset m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t tuntemusten oiremerkityksen, ja ulkoiset seikat sek\u00e4 oma sis\u00e4inen kontrolli vaikuttavat prosessiin. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi toimia oireen tehostajana osoittamalla tuntemukset ruumiillisiksi oireiksi.<\/p>\n\n\n\n Oiremuodostuksen tietoinen vahvistaminen johtaa sairausk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja sairaan rooliin. Mit\u00e4 enemm\u00e4n sis\u00e4isi\u00e4 ja ulkoisia todisteita tuntemukselle annetaan, sit\u00e4 suuremman varmuuden oire saa. Krooninen vaiva ja sairaus opitaan yksil\u00f6nkehityksen ja el\u00e4m\u00e4nhistorian Somatisaatio (ruumiillistuminen), Sairausk\u00e4ytt\u00e4ytyminen (engl. illness behaviour) on ruumiinkielt\u00e4. Se tarkoittaa tapoja, joilla ihminen havaitsee ja arvioi oireitaan ja reagoi tai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 reagoimatta niiden viesteihin.<\/p>\n\n\n\n Ruumiinkieli v\u00e4litt\u00e4\u00e4 paljon informaatiota, mutta kommunikaation onnistuminen riippuu toisen ihmisen kyvyst\u00e4 ottaa viesti vastaan ja tulkita sit\u00e4. Se vaatii sek\u00e4 tunnetta ett\u00e4 tietoa.<\/p>\n\n\n\n Ruumiinkielen kuunteleminen vaatii samaistumista toisen ihmisen sis\u00e4iseen ja ulkoiseen maailmaan (Hyypp\u00e4, s. 69 – 70).<\/p>\n\n\n\n Sosiologi Talcott Parsonsin ja David Mechanicin mukaan sairausk\u00e4ytt\u00e4ytyminen on terveyssosiologian ilmi\u00f6, johon liittyy seuraavia piirteit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n 1. Sairas vapautuu sosiaalisista velvoitteistaan. Toiset huolehtivat h\u00e4nest\u00e4, mutta h\u00e4nen odotetaan tulevan terveeksi, ja siksi sairas etsii p\u00e4tev\u00e4\u00e4 hoitoa ja noudattaa saamiaan ohjeita.<\/p>\n\n\n\n 2. Sairaan rooli vapauttaa ihmiset arkiel\u00e4m\u00e4n velvoitteista, mutta samalla passivoi h\u00e4net.<\/p>\n\n\n\n 3. Riippuvuus, jopa avuttomuus, kuuluu sairausk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n\n\n\n 4. Sairausk\u00e4ytt\u00e4ytyminen pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n keinoksi selviyty\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n 5. Oireiden havaitsemisen ja oireiden merkityksen arvioimisen lis\u00e4ksi kielellinen ja ei-kielellinen (ruumiinkielell\u00e4 ilmaistu) viestint\u00e4 kuuluvat osana sosiologisesti Ihmisen p\u00e4ivitt\u00e4isten toimien ja erilaisten roolien suorittaminen, itsehoidon toteuttaminen, hoito-ohjeiden noudattaminen, mielialan muutokset ja jopa kulloinenkin psykofyysinen tila ovat osa sairausk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 (Hyypp\u00e4, s. 69 – 70).<\/p>\n\n\n\n Ihmisten omaksumat yksinkertaistavat teoriat oireiden syist\u00e4 vaikuttavat niiden havaitsemiseen ja kokemiseen, tulkintaan sairaudeksi ja hoitokeinojen valintaan. Arvot, normit ja yhteis\u00f6n hyv\u00e4ksym\u00e4t tavat ovat kulttuuritekij\u00f6it\u00e4. Rooliodotusten v\u00e4lttely, taloudellisen hy\u00f6dyn tavoittelu ja sosiaalisen tilanteen synnytt\u00e4m\u00e4 h\u00e4t\u00e4huuto ovat tilannetekij\u00f6it\u00e4. Persoonallisuus puolestaan yksil\u00f6i ja muokkaa sairausk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Terveyssosiologien mukaan sairausk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ei synny, jos ihminen tulee korostetun tietoiseksi oireistaan ja sairaudestaan ja jos h\u00e4n uskoo ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oireen syyt ja jos h\u00e4n hyv\u00e4ksyy oman k\u00e4ytt\u00e4ytymisens\u00e4 muutokset (Hyypp\u00e4, s. 70).<\/p>\n\n\n\n 4. Toipilaan rooli<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kun toivumme sairaudesta tai jos olemme kuntoutuksessa, meill\u00e4 joko on tai ei ole jatkuvuutta hoitoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, mutta otamme j\u00e4lleen vastuun tekemist\u00e4mme valinnoista, jotka johtavat el\u00e4m\u00e4nlaadun paranemiseen. Joudumme ehk\u00e4 hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n v\u00e4liaikaiset tai pysyv\u00e4t rajoitukset tai haasteet, mutta pid\u00e4mme senhetkisi\u00e4 toimintamahdollisuuksiamme 5. Kuolevan rooli<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jopa kuoleman hetkell\u00e4 meill\u00e4 on mahdollisuus kokea laadukkaita el\u00e4myksi\u00e4. On asioita, joihin haluamme keskitty\u00e4 ja asioita, jotka ovat v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4. Kuolevan roolissa haluamme luopua uroteoista, joiden tarkoituksena on pelastaa meid\u00e4t ja pident\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta jotka samalla k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t ajatuksemme pois tavoitteestamme. Haluamme tulla hoidetuksi tavalla, joka antaa meille mahdollisimman paljon aikaa olla yhdess\u00e4 niiden ihmisten kanssa, joita rakastamme (Thie 2002, s. 129).<\/p>\n\n\n\n Mink\u00e4laisia ajatuksia t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti sinussa? Mik\u00e4 rooli on sinulle ominaisin? Mik\u00e4 taas et\u00e4isin?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Terveys on ollut ty\u00f6maani jo yli 20 vuotta. Ei sairaus, vaan terveys. L\u00f6ysin yhden lopputy\u00f6ni … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":662,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[20],"tags":[],"class_list":["post-663","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-terveys","latest_post"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/merjavidgren.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/img_9970.jpg?fit=880%2C1319&ssl=1","jetpack-related-posts":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/merjavidgren.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/663","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/merjavidgren.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/merjavidgren.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/merjavidgren.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/merjavidgren.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=663"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/merjavidgren.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/663\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":697,"href":"https:\/\/merjavidgren.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/663\/revisions\/697"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/merjavidgren.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/662"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/merjavidgren.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=663"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/merjavidgren.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=663"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/merjavidgren.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=663"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
valinnoista, jotka antavat elinvoimaa ja tarkoitusta el\u00e4m\u00e4lle. Jos otamme yhteytt\u00e4
ammattihenkil\u00f6\u00f6n, haluamme tietoa ja ilmaisemme oman mielipiteemme, joka perustuu sek\u00e4 tietoisuuteen itsest\u00e4mme ett\u00e4 asiantuntijan neuvoihin (Thie 2002, s. 129).<\/p>\n\n\n\n
l\u00e4\u00e4ketieteelliseen h\u00e4t\u00e4apuun. Sairaan roolissa saatamme luopua ensisijaisesta arvovallastamme parhaan hoidon suhteen, mutta haluamme silti tiet\u00e4\u00e4 mahdollisimman paljon tilastamme ja tulevaisuudestamme sek\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 saamme tukea niille hoidoille ja
hoitotuloksille, joiden katsomme olevan meille parhaaksi (Thie 2002, s. 129).<\/p>\n\n\n\n
vaiheissa. Vaikka tietoisuus oireesta viittaa kognitiiviseen (tietoiseen) k\u00e4sittelyyn, se ei ole sit\u00e4, vaan tapahtumat kehittyv\u00e4t tiedostamattomassa mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
sairausk\u00e4ytt\u00e4ytyminen ja toiminnalliset oireet ovat ihmismielen heijastumia. Ne ilmenev\u00e4t ruumiinkielen\u00e4, josta oirehtiva ei ole tietoinen. Ruumiinkieli m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tietoisiksi tai tiedostamattomiksi eleiksi, ilmeiksi ja ruumiillisina koetuiksi tai havaituiksi oireiksi (Hyypp\u00e4, s. 66 – 67).<\/p>\n\n\n\n
kohtuuttomiksi koetuista vaatimuksista.<\/p>\n\n\n\n
m\u00e4\u00e4riteltyyn sairausk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n\n\n\n
merkityksellisin\u00e4 (Thie 2002, s. 129).<\/p>\n\n\n\n